Unnikoirien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

6.4. Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin

6.5. Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta

Suomen Lunnikoirayhdistyksellä ei tällä hetkellä ole jalostusneuvojaa eikä jalostustoimikuntaa. Tavoitteisiin pyritään noudattamalla SKL-FKK:n ja rotujärjestön jalostukseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Suomen Lunnikoirayhdistys seuraa aktiivisesti Norjan ja Ruotsin yhdistysten jalostuksen ohjeita ja käytäntöjä samoin kuin rodun kannan kehitystä Suomessa ja tiedottaa niistä jäsenistölleen. Kasvattajia ja rodun harrastajia valistetaan terveysongelmista.

Suomen Lunnikoirayhdistys on velvoitettu julkaisemaan vuosittain tilastot rekisteröinneistä ja virallisista terveystuloksista. Tilastojen aktiivinen seuranta ja niistä tehtävät yhteenvedot kuuluvat olennaisena osana jalostuksen tavoiteohjelman toteutumisen seurantaan. Seuranta tapahtuu yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä hallituksen antaessa kuluneen vuoden toimintakertomuksen ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelman. Yhdistys kokoaa ja julkaisee vuosittain vuosikirjan, josta löytyvät kaikki viralliset näyttely-, koe- ja terveystulokset ja rekisteröinnit. Yhdistyksen hallitus tarkistaa tavoiteohjelman muutostarpeet tarvittaessa.
Mikäli asiat niin vaativat, voi yhdistys milloin tahansa kokoontua sääntöjensä puitteissa ylimääräiseen vuosikokoukseen käsittelemään jalostuksen tavoiteohjelmaa tai muita rodun jalostukseen liittyviä asioita. Rodun tavoiteohjelma tarkistetaan 5 vuoden kuluttua.
Terveyskartoitus uusitaan v.2012/2013 sekä selvitellään DLA-kartoituksen ajankohtaisuutta.
7. LÄHTEET

• 
  Svenska kennelklubben: Kompendium för norsk lundehund till Specialklubben för sällskaps- och dvärghundars. Domarkonferens den 11-12 october 1997
  
• 
  Helena Koskentalo: Lunnikoira, harvinainen helmi
  
• 
  Bonnie Wilcox, Chris Walkowicz: Maailman koira atlas
  
• 
  Norjan Lunnikoirayhdistyksen kommentteja rotumääritelmään www.home.no/enerhaugen
  
• 
  Suomen kennelliitto kotisivut kevät/kesä 2006-2012
  - koiraNet-jalostustietojärjestelmä
  
• 
  Svenska Lundehund sällskapet kotisivut 12.8.2006
  - RAS Rasspecifik avelstandard
  
  
  

8. LIITTEET

● LIITE 1: Kasvattajat

● LIITE 2: Jalostukseen käytetyt urokset ja nartut

● LIITE 3: Rotumääritelmä

Yhteenveto v.2005 terveyskyselystä (Kysely oli suunnattu jäsenistölle ja kasvattajille, mutta tietoa saatiin vain yksittäisiä koirista. Yksikään kasvattaja ei antanut tietoja kaikista kasvattamistaan koirista vaan vain omistamistaan yksilöistä).

Luonne ja sairaudet:	paukkuarkuus 15/37 (40,5%), muu ääniarkuus 3/37 (8,1%) eroahdistus 12/37 (31,6%) sisäsiisteys puutteellista/hidasta 15/37 (40,5%) todettu intestinaali lymfangiektasia 5/37 (13,5%), näillä myös vatsaoireet sekä kahdella iho-oireita/allergiaa satunnaisia tai useammin esiintyviä vatsaoireita; oksentelua ja ripulioireita 11/37 (29,8%) (ei mukana koirat, joilla todettu IL), näistä seitsemällä myös iho-/allergiaoireita yhdellä koiralla hyönteisenpistoallergia 1/37 (2,8%) ja yhdellä voimakkaita iho-oireita 1/37 (2,8%) muita sairauksia yksittäistapauksina
Purenta; 34 koiraa:	saksipurenta 16 (47,1%) tasapurenta 9 (26,5%) käännetty saksipurenta 1 (2,9%) alapurenta 8 (23,5%)
Varpaat; 31 koiraa:	enemmän kuin 6 varvasta jossain tassussa 10 (32,3%) 6 varvasta joka tassussa 17 (54,8%) vähemmän kuin 6 varvasta jossain tassussa 5 (16,13%) Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden koirien molempien takajalkojen varpaista 4 kpl kosketti maata koiran seistessä. 14 koiralla (45,16%) molempien etujalkojen varpaista kosketti 5 maahan koiran seistessä. 11 koiralla (35,48%) molempien etujalkojen varpaista 4 kosketti maata koiran seistessä. 6 koiralla (19,35%) toisen etujalan varpaista 5 kosketti maata ja toisen 4. Yhdellä koiralla (3,2%) ainoastaan 3 varvasta molemmista etujaloista kosketti maata
Urokset:	19 uroksen kivekset olivat laskeutuneet normaalisti (82,6%) 4 uroksen toinen kives laskeutumatta (17,39%) Jalostuskäytöstä/astumisesta ei saa selkeää kuvaa, koska ainoastaan 3 koiraa oli käytetty/yritetty käyttää jalostukseen. Epäonnistuneita astumisyrityksiä oli useammalla uroksella.
Nartut	kyselyssä narttujen juoksujen pituudessa/tiputuspäivien määrissä oli erittäin suuria vaihteluita; tiputus vaihteli 2 päivästä 12 päivään ja yhdellä koiralla omistaja ilmoitti tiputusta 21 päivää; 10 nartulla 14:sta omistaja piti juoksua selvästi havaittavana keskimääräinen juoksuväli oli 7,5 kk 4 narttua oli käytetty/yritetty käyttää jalostukseen. Yhtä ei saatu kantavaksi.
Koko:	narttujen keskipaino oli 6,2 kg, keskimääräinen säkäkorkeus 34 cm urosten keskipaino oli 8,2 kg, keskimääräinen säkäkorkeus 38,6 cm

Tutkimukseen osallistui yht.37 koiraa, joista uroksia 23 ja narttuja 14.

Yksittäisillä koirilla on todettu mm. kilpirauhasen lievää vajaatoimintaa, klostridin aiheuttamaa suolistomyrkytystä, synnynnäinen nenähalkio, virtsatietulehdusta, nielutulehdusta, sydämen vajaatoiminta (11-vuotiaalla), kapi, sisään vetäytynyt silmä, mahahaava ja välilevyn tyrä (tapaturma).

Vuosina 2011 toimi Suomessa 11 kennelnimen omaavaa lunnikoirakasvattajaa; kennelit Silversound’s, Recknagel, Goblin, Eriksro, Avoin, Naavan, Riakan, Moonheim, Unique Treasure, Anarchos ja Acornway’s.

Vuosina 1986-2011 Suomessa jalostukseen on käytetty yhteensä 56 urosta, joista 43 Suomessa asuvaa ja 13 ulkomaista ja 69 narttua.