Ana səhifə

Teksti ja kuvat Nina Luukko Kysy lupa ennen kuin


Yüklə 43.5 Kb.
tarix25.06.2016
ölçüsü43.5 Kb.
Teksti ja kuvat Nina Luukko
Kysy lupa ennen kuin

päästät koiran irti metsässä

Jokamiehenoikeuksiin ei kuulu koiran irtipito metsässä. Metsästyslain mukaan koiran irtipitämiseen pitää olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa. Tottelevaista koiraa kelpaa pitää vapaana omalla maalla tai toisenkin metsässä kun lupa on saatu, mutta maaliskuusta elokuuhun koiran on oltava välittömästi kytkettävissä.

Metsä on mainio piipahtamispaikka, olipa kyseessä sitten päivittäinen pissalenkki, patikointi, metsästäminen tai koiran kouluttaminen. Koiran kanssa kelpaa käydä myös sienessä ja marjassa.

Syksyn tullen moni koiranomistaja suuntaakin koirineen metsään. Kesän helteet ovat helpottaneet, eikä enää tarvitse murehtia metsässä elävien luonnonvaraisten eläinten pesänrakennus- tai lisääntymispuuhien häiriintymisestä. Syksyisen luontoelämyksen kruunaa metsän pukeutuminen ruskan monenkirjaviin sävyihin.

Lääniä luonnossa liikkumiseen riittää, Suomessa kun on metsää yli 22 miljoonaa hehtaaria. Se tekee neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Jokamiehenoikeuden nojalla jokaisella meistä on myös hyvät mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen, vaikkei itse sattuisikaan olemaan maanomistaja. Jokamiehenoikeus antaa luvan liikkua jalan, hiihtäen tai vaikka pyörällä myös toisen omistamalla maalla. Liikkumisoikeutta on toki rajoitettu pihamailla, pelloilla ja istutuksilla, eikä liikkumisesta toisen mailla saa aiheutua vahinkoa. Maastoon ei saa jäädä pysyviä jälkiä.

Mukaan metsään voi ottaa myös koiran, kunhan se kulkee hienosti hihnassa. Kytkettynä koira saa liikkua siellä missä ihminenkin. Poikkeukset, kuten hiihtoladut ja uimarannat, on aina säädetty laissa.

- On ilo katsella sitä menemisen ja elämisen riemua, kun koira saa juosta valtoimenaan. Etenkin nuoren koiran pitäisi saada juosta vapaana, ottaa spurtteja, hyppiä, tehdä äkkikäännöksiä ja nelipyöräjarrutuksia. Koiran pitäisi myös saada käyttää hajuaistiaan. Jokainen jälki, risu ja heinänkorsi kertoo sille mielenkiintoisia tarinoita. Puhe aamulehden lukemisesta ei ole yhtään liioiteltu, mutta narun päässä kulkiessa omistaja kääntää äkkiä sivua ja jokainen tarina jää tutkimatta loppuun, eläkkeellä oleva toimittaja Annamaija Tuisku maalailee.


Metsästyslaki rajoittaa koirien liikkumista
Tuisku kasvattaa Jokioisilla keeshondeja.

- Minulla on tällä hetkellä neljä koiraa, ja niitä varten on aidattu noin hehtaarin suuruinen tontti. Lisäksi niiden kanssa käydään lenkillä kahdesti päivässä. Koirillamme on siis melko ihanteelliset olot, puuttuu vain hiukan vapautta. Mielestäni eläimen pitäisi saada elää rodulle tyypillisesti, vaistojensa mukaisesti, jotta se olisi onnellinen ja nauttisi elämästään, Tuisku sanoo.

Hänen mielestä oikeus liikkua vapaana luonnossa omistajansa rinnalla pitäisi kuulua koirien perusoikeuksiin.

- Ikävä kyllä metsästyslaki rajoittaa kohtuuttoman paljon koirien liikkumista maastossa. Käytännössä lain pilkuntarkka noudattaminen velvoittaa pitämään koiran kytkettynä kaikkialla muualla paitsi omalla, aidatulla pihalla ympäri vuoden.

Tuisku viittaa kommentillaan siihen tosiasiaan, että taajaman ulkopuolella koirineen ulkoileva koiranomistaja joutuu ottamaan huomioon metsästyslain kiemurat. Jokamiehenoikeus ei näet kosketa koiria, vaan koiran pidosta haja-asutusalueella säädetään metsästyslain 8. luvussa. Sen mukaan koiranomistajan on muistettava kysyä maanomistajalta lupa ennen kuin irrottaa koiransa hihnasta.

- Koira voi kulkea metsässä omistajansa mukana kytkettynä. Koiraa ei saisi milloinkaan pitää irti toisen alueella ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa, vahvistaa komisario Ismo Nykopp Pirkanmaan poliisilaitokselta.

- Tämä on asia, jota yleisesti rikotaan pitämällä koiraa irti tai kouluttamalla sitä toisen alueella luvatta, pahoittelee puolestaan riistahoidonneuvoja Reijo Kotilainen Suomen Riistakeskuksesta.

Metsä kuin metsä, samat säännöt

Valtio omistaa noin kolmanneksen Suomen metsistä, yksityisiä metsänomistajia on liki miljoona. Metsästyslaissa ei ole eritelty maanomistajia, vaan koiran irtipitoa koskevat säännöt pätevät metsässä kuin metsässä.

- Hallinnoipa metsää yksityinen henkilö, perikunta, kuolinpesä, yhtymä, yhtiö tai maanomistajista koostuva osakaskunta, niin lupa koiran irtipitämiseen tulisi saada kussakin tapauksessa maanomistajalta, ellei oikeutta metsästämiseen tai koiran kouluttamiseen ole vuokrattu jollekin, Reijo Kotilainen muistuttaa.

Ongelmalliseksi asian tekee se, että maa-alueiden omistus on pirstaleista. Pienelläkin alueella voi olla useita eri omistajia. Myös rajojen tunnistaminen metsässä on ongelma, jolloin jo pelkkä maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan jäljittäminen voi vaatia melkoista salapoliisityötä.

Johtolankoja löytynee alueellisista maanmittaustoimistoista, joista saa karttoja sekä kiinteistöjen omistustietoja. Yksityisten tilojen omistajien tietoja voi kysellä myös paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä.

- Lupaa koiran irtipitämiseen kaupungin omistuksessa olevilla taajaman ulkopuolisilla metsäalueilla voi puolestaan tiedustella kaupungin teknisestä toimistosta, jossa yleensä tiedetään kuka tai mikä elin päättää koiran irtipitämisestä ja koiran koulutuksesta, Kotilainen opastaa.

Mikäli jokin maa-alue osoittautuu valtion omistamaksi, lupaa voi kysellä ensisijaisesti Metsähallituksen Villi Pohjolalta.

- Metsähallitus voi antaa luvan pitää koiraa irti omistamallaan maalla, mikäli se ei ole vuokrannut metsästysoikeutta jollekin. Yleensä koirien pitämisestä irti päättää kuitenkin käytännössä paikallinen metsästysseura metsästysoikeuden haltijan roolissa. Lupa-asioissa voikin kääntyä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen puoleen, joka osaa nimetä metsästysseuran, jonka hallinnassa tietty alue on, neuvoo Kotilainen.

Lupa maanomistajalta tai metsästysseuralta

Lain mukaan luvan koiran irtipitoon voi antaa jompikumpi, maanomistaja tai metsästysoikeuden haltija, mutta käytännössä metsästysoikeuden vuokraaja ja maanomistaja sopivat keskenään luvanannosta.

- Metsästysoikeuden vuokraaja ja maanomistaja sopivat keskenään kumpi luvan antaa - vai kumpikin, selvittää asianajaja Jukka-Pekka Alanen. - Nykyisin käytettävissä vuokrasopimusten vakiolomakkeissa on varauduttu tähän eri vaihtoehdoilla. Mikäli taas asiasta ei ole sovittu erikseen metsästysvuokrasopimuksessa, voi luvan antaa kumpi vain. Maanomistajan omistusoikeuden suojasta kuitenkin johtuu, että metsästysseura varmasti seuraa lupa-asiassa maanomistajan mielipidettä.

Naapurin tai tuttavan saama lupa koiran vapaana pitoon ei ole yleispätevä, eikä se oikeuta toista koiranomistajaa pitämään omaa koiraansa vapaana. - Yleensä lupa on henkilökohtainen eli sitä tai osaa siitä ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle, Reijo Kotilainen painottaa. Lupa voi olla suullinen tai kirjallinen, joskin jälkimmäinen on suositeltavampi mahdollisten riitatilanteiden varalta.

Kokemusten mukaan yksityiset maanomistajat antavat auliisti lupia koirien vapaana pitoon metsäalueillaan. Toisaalta kieltäytyminen voi johtua esimerkiksi siitä, että maanomistaja pitää itse omia koiriaan irti metsässään, eikä halua sinne muita koiria.

Annamaija Tuiskulla on rohkaisevia kokemuksia luvan kysymisestä:

- Kun olen pyytänyt naapureilta lupaa koirien laskemiseen vapaaksi heidän metsässään, he ovat ilman muuta antaneet luvan, ovat ehkä hiukan ihmetelleet, miksi edes kysyn. Jotkut ovat kysymättäkin kehottaneet: Päästä irti vaan, Tuisku iloitsee.

Välittömästi kytkettävissä puolet vuodesta

Pelkkä maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan näyttämä vihreä valo ei kuitenkaan riitä sallimaan koiran pitämistä irti Suomen metsissä ympäri vuoden. Koiranomistajan on muistettava katsoa myös kalenteria. Oma lukunsa on metsästyslain sanelema kiinnipitovelvollisuus, jonka tarkoituksena on varjella riistaa aikana, jolloin riistaeläimillä on poikasia. Määritelty kiinnipitoaika rajoittaa koirien pitämistä vapaana metsässä puolet vuodesta, varhaisesta keväästä aina loppukesään saakka:

- Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä tai niiden on oltava välittömästi kytkettävissä maaliskuun 1. päivästä aina elokuun 19. päivään saakka. Tämä koskee myös maanomistajia, muistuttaa tamperelainen asianajaja Jukka-Pekka Alanen, joka liikkuu itsekin paljon luonnossa englanninspringerspanielinsa kanssa.

- Mielestäni puolivuosittainen kiinnipitosäännös on tärkeä ja sitä tulee kunnioittaa. Luonnonvaraisille eläimille ja linnuille koira on aina peto. Maassa pesivät linnut ovat erityisen herkkiä häirinnälle, ja vaikka koira itse ei vahinkoa aiheuttaisikaan, voi jo emon poistuminen pesältä antaa pedoille mahdollisuuden tyhjentää pesä emon poissaollessa, Alanen sanoo.

- Lisäksi on huomioitava, että suuret sorkkaeläimet kuten hirvi, valkohäntäpeura sekä metsäkauris, ovat heikoimmassa tilassa kevättalven hankien aikaan ja alkukesästä vasomisen aikaan ja vasojen ollessa pieniä.

Muutoinkin kevättalvi on luonnoneläimille vaikeaa ja herkkää aikaa. Moni eläin on heikentynyt talven aikana ja turha pakeneminen kuluttaa elimistön alentuneita energiavaroja.


Pennut saavat temmeltää vapaasti
Metsästyslain kiinnipitosäännös sallii koiran pitämisen vapaana omalla maalla tai toisen metsässä luvan kanssa ympäri vuoden siten, että koira on välittömästi kytkettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koiran on oltava paitsi hyvin koulutettu ja tottelevainen, myös jatkuvasti näkö- ja kuuloyhteyden päässä ulkoiluttajastaan.

Koiranomistajan oikeusoppaan (Tammi, 2011) kirjoittaneet juristit Tuija Jaakonsaari ja Anu Ojala selventävät käsitettä:

- Välittömästi kytkettävissä –käsitteellä tarkoitetaan sitä, että koira ei irtaannu kauaksi omistajasta ja tulee luokse heti pyydettäessä. Lisäksi koiran on oltava omistajansa hallinnassa myös irti ollessaan, äkillisesti muuttuvissa olosuhteissakin, koiranomistajien oikeuksiin perehtyneet juristit ynnäävät.

- Jollei koiran ohjaaja pysty tarvittaessa välittömästi kytkemään irti olevaa koiraa, on hän syyllistynyt laittomaan tekoon päästäessään koiran irti, Ojala painottaa.

Metsästyslain puolivuosittainen kiinnipitovelvollisuus ei kuitenkaan koske kaikkia koiria:

- Kiinnipitovelvollisuus ei koske alle viiden kuukauden ikäisiä koiria, virkakoiria, eikä myöskään paimennus- opas-, vartiointi- tai vastaavassa tehtävässä toimivia tai siihen koulutettavia koiria, Ojala summaa.

- Kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen, tai kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan, kiinnipitovelvollisuudesta voidaan joustaa. Rauhoitettuja riistaeläimiä ei toki saa häiritä lisääntymisaikana tällöinkään.

Luvan poiketa kiinnipitoajan kiinnipitovelvollisuudesta koirakokeen pitämiseksi tai koirien kouluttamiseksi myöntää kussakin tapauksessa Suomen riistakeskus.

- Hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita ja koulutusta saa järjestää elokuun 20. päivästä joulukuun loppuun saakka. Vastaavasti muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita ja koulutusta on mahdollista järjestää elokuun 20. päivästä helmikuun loppuun asti. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua kulloinkin siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta.

- Suden, karhun, saukon ja ilveksen metsästämiseen käytettävän koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen on aina oltava Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa, Jaakonsaari täsmentää.


Sakkorangaistus luvatta irrallaan pidosta
- Koirat tarvitsevat mahdollisuuden juosta vapaana, jotta ne voisivat hyvin. Toisaalta jokainen koiria vähänkään tunteva tietää, millaisia riskejä koiran liikkumiseen yksin irrallaan voi liittyä, sanoo Anu Ojala, jolla on itsellään kaksi koiraa.

- Itse pyrin tarjoamaan koirille säännöllisesti mahdollisuuden pidempiin vaelluksiin metsässä irtipidettynä. Tämän mahdollistavat metsäalueet, joilla on lupa liikkua ja se, että koirien luoksetulo on kunnossa, eivätkä ne ole millään muotoa aggressiivisia muita ihmisiä tai koiria kohtaan jos kohtaamisia luonnossa tulee. Jo koiran oman turvallisuuden vuoksi on tärkeää, että sitä ei päästetä irti paikassa tai tilanteessa, missä se voi karata.

Jaakonsaari on samoilla linjoilla: - Koiramyönteisen ilmapiirin ja koiran oman turvallisuuden vuoksi kiinnipitosäännökset ovat taajaman ulkopuolellakin mielestäni perusteltuja. Irrallaan ja valvomatta kulkevat koirat huonontavat ilmapiiriä ja asenteita asiallistakin koiranpitoa kohtaan.

- Irrallaan oleva koira voi aiheuttaa pelkoa ja joskus myös todellista vahinkoa. Vaikka oma koira olisi kuinka kiltti ja tulisi toimeen toisten koirien kanssa, samassa paikassa voi ulkoilla kytkettynä koira, joka ei siedä vieraita koiria, cavalier kingcharlesinspanielin ja lapinporokoiran emäntä muistuttaa.

Koiraa taajaman ulkopuolella irrallaan vastoin metsästyslain säännöksiä pitävälle koiranomistajalle voi rapsahtaa sakkoja.

- Lisäksi koiranomistajlle voi langeta vahingonkorvausvelvollisuus, mikäli jotain vahinkoa on syntynyt. Myös vaarallisen eläimen vartioimatta jättäminen on mahdollinen rikosnimike, mikäli koira tiedetään ihmisille vaaralliseksi, Ojala selvittää.

Eläinsuojelulaissa koiran omistajalle tai haltijalle on asetettu velvoitteita koiraa kohtaan. - Omistajansa tai haltijansa huolenpitovelvoitteen ulottumattomissa olevan koiran voidaan katsoa olevan heitteille jätetty, erityisesti jos koira on tietoisesti päästetty karkaamaan, muistuttavat Jaakonaari ja Ojala.
Maanomistaja voi ottaa koiran talteen
Mikäli maanomistaja tai metsästysoikeuden haltija törmää metsässä luvatta irrallaan liikkuvaan koiraan, on hänellä metsästyslain pykälän 53 mukaan oikeus ottaa koira talteen tai poistaa se alueelta.

Poliisin, rajavartiolaitoksen, tulliviranomaisen ja riistanhoitolaissa tarkoitetun metsästyksenvalvojan oikeus ottaa koira talteen tai poistaa se alueelta on sen sijaan rajattu kiinnipitoaikaan ja koetilanteisiin.

- Talteenotosta on aina ilmoitettava viipymättä koiran omistajalle, mikäli tämä on tiedossa, tai poliisille. Koiran omistajan, joka mielii saada talteen otetun koiransa takaisin, on lunastettava se kymmenen päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus koiran talteenotosta on tehty hänelle. Jollei koiraa lunasteta määräajan kuluessa tai 15 päivän kuluessa siitä, kun talteenottaja ilmoitti talteenotosta poliisille, talteenottaja saa koiran omistukseensa.

Talteenotetun koiran alkuperäisellä omistajalla on oikeus lunastaa koiransa takaisin maksamalla talteenottajalle riistanhoitomaksun suuruinen lunastusmaksu sekä korvaus koiran hoitamisesta.

- Jos koiran ottaa talteen valtion viranomainen, omistajan on suoritettava korvaus hoitamisesta valtiolle. Hoitamisesta suoritettavan korvauksen määrästä säädetään asetuksella.
Tappo-oikeus enää vain poliisilla
Koiran avulla metsästettäessä ajo tai haukku saattaa tahattomasti poiketa vieraalle alueelle.

- Metsästyslain mukaan alueen omistajan tai metsästysoikeuden haltijan on annettava ajon tai haukun jatkua häiriintymättä puolen tunnin ajan. Mikäli koiran omistaja ei tämän ajan kuluessa hae koiraansa pois, alueen omistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus keskeyttää ajo tai haukku ja poistaa koira tai ottaa se talteen.

Vielä tämän vuoden alussa rajavartiolaitos, tulliviranomainen tai metsästyksenvalvoja sai tappaa koiran, joka tavattiin repimästä hirvieläintä tai joka liikkui toistuvasti irrallaan kiinnipitoaikana kiinnipitovelvollisuuden vastaisesti tai koirakokeita tai koiran kouluttamista koskevien säännösten vastaisesti.

Tappo-oikeus kumottiin maaliskuussa 2011 voimaan tulleella metsästyslain muutoksella.

- Talteenotto-oikeuden katsottiin lain perusteluissa olevan riittävä toimenpide, sillä metsästyksenvalvojan oikeus tappaa koira katsottiin puuttumiseksi perustuslain 15. pykälän omaisuuden suojaan. Sen sijaan poliisilla on edelleenkin oikeus tappaa koira tietyin edellytyksin tarpeen niin vaatiessa poliisilain 25. pykälän mukaan, Jaakonsaari kertoo.

FAKTALAATIKKO1:

Pelisäännöt taajaman ulkopuolella
Syksyn ja talven aikana (20.8.-28.2.) koiraa saa pitää vapaana taajaman ulkopuolella omalla maalla tai toisen maalla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Valtion omistamat metsät eivät ole erityisasemassa tässä suhteessa, niissä maanomistaja on valtio.
Kiinnipitoaikana keväästä loppukesään (1.3.-19.8.) koira on myös taajaman ulkopuolella pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Säännös koskee myös maanomistajia.
Lisätietoa: Metsästyslain 8. luku sekä Koiranomistajan oikeusopas, Tammi 2011.

FAKTALAATIKKO2:

Milloin koira on välittömästi kytkettävissä?

Välittömästi kytkettävissä–käsitteellä tarkoitetaan sitä, että koira:


1. tulee luokse heti pyydettäessä,
2. ei irtaannu kauaksi omistajasta ja
3. tiedetään käytökseltään sellaiseksi, että se on omistajansa hallinnassa myös irti olleessaan äkillisesti muuttuvissakin olosuhteissa.
Lähde: Koiranomistajien oikeuksiin perehtyneet juristit Tuija Jaakonsaari ja Anu Ojala.

FAKTALAATIKKO3:

Porttikielto vai vapaa pääsy?
Kytkettynä koira saa liikkua siellä missä omistajansakin, mutta taajaman ulkopuolella on myös erityisalueita, joilla koirien liikkumista on rajoitettu:
Kuntopolut: Koiran voi viedä yleiselle kuntopolulle kytkettynä. Omistajan tai muun haltijan on kuitenkin noudatettava erityistä huolellisuutta ja jätökset on korjattava kuten taajama-alueellakin. Erityisratojen osalta kunnalla on oikeus kieltää koirat.

Hiihtoladut: Koiraa ei saa viedä hiihtoladulle, ellei latua ole erikseen tarkoitettu koiran kanssa hiihtäville.



Kansallispuisto: Koiran irtipito on kiellettyä metsästyslain perusteella. Luonnonsuojelulakiin perustuvia lisärajoituksia voi olla, joten tilanne on tarkistettava kunkin kansallispuiston järjestyssäännöstä. Esimerkiksi koiravaljakolla ajaminen on joissain puistoissa kielletty.

Rannat: Koiraa ei saa viedä yleiselle uimarannalle, ei edes kytkettynä. Muilla rannoilla koiraa voi jokamiehenoikeuden puitteissa uittaa, mutta metsästyslain ja järjestyslain kiinnipitosäännökset koskevat tätäkin toimintaa.


Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©atelim.com 2016
rəhbərliyinə müraciət