Ana səhifə

Sitaattivinkki 1602


Yüklə 4.31 Kb.
tarix25.06.2016
ölçüsü4.31 Kb.

Sitaattivinkki 1602


Tää köyhä maa

Globalisoituva aikamme nostaa kansallistunteita myös kotoisessa Suomessa. Viime sotia muistellaan ihailevammin kuin koskaan ja omaa kansallista perinnettä vaalitaan innolla. Niinpä on rohkeaa ottaa ja tarttua yhteen kaikkein rakastetuimpaan suomalaisuuden symboliin, Maamme-lauluun.


Johan Ludvig Runebergin runoilemaa Maamme-laulua pidetään maamme henkisen olemassaolon peruskivenä. Se syntyi tarpeeseen vuonna 1848, samana vuonna, kun idean itsenäisestä Suomesta sanotaan syntyneen.
Maamme-laulu on hyvin pidetty. Sen tilalle valtiomme viralliseksi kansallislauluksi on yritetty vaihtaa mm. Sibeliuksen Finlandiaa, mutta turhaan. Monet laulun säkeet, nuo Paavo Cajanderin ja ystävien suomentamat, ovat muodostuneet ihmisten suussa sukupolvia yhdistäviksi lentäviksi lauseiksi. Niinpä sen sanamuotoihin kajoaminen tuntuisi silkalta hulluudelta.
Mutta Juhani Lindholm on sen tehnyt, hän käänsi koko Vänrikki Stålin uudestaan ja samassa rytäkässä myös Maamme laulun. Nyt Aristoteleen sitaattivinkkiosaston on aika testata käännös. Miten taittuu vanha hokema on maamme köyhä, siksi jää modernissa käännöksessä?
Lindholm säilyttää poljennon, asiasisällön ja sävynkin mainiosti: Tää köyhä maa myös siksi jää. Ja ainutlaatuista tukevuutta lause saa siitä, että sen sanajärjestys on suora ei käännetty, kuten vanhassa. Ei lainkaan huono veto Lindholmilta!
Matti Klingen mukaan Maamme-laulun sanojen vaihtaminen ei onnistu, koska sanat ovat suomalaisten sydämessä. Mutta korvien kautta ne sinne sydämiin ovat menneet, joten kyllä sinne uudetkin sanat saa! Joten ei muuta kuin tää köyhä maa myös siksi jää kovaan käyttöön!


Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©atelim.com 2016
rəhbərliyinə müraciət